Kameravalvonta on kaikkein tehokkain keino ehkäistä kutsumattomia vieraita niin kotona kuin vapaa-ajan asunnollakin. Parhaimmillaan sen avulla voidaan ratkaista jopa rikos, kuten esimerkiksi murto. Kameran käyttämistä ohjaa kuitenkin myös laki, joka velvoittaa jokaisen esimerkiksi ilmoittamaan kuvaamisesta. Kameralla ei saa myöskään kuvata muuta kuin omaa pihaa. Jokaisen kameravalvontaa suunnittelevan tulee siis olla tarkkana kaikkien velvoitteiden kanssa, jotta kuvaamisen kanssa ei päädy ongelmiin. Muista myös aina kunnioittaa muita, äläkä koskaan sorru salakuvaamiseen.
Kameravalvonnan yleisimmät käyttökohteet ovat ehkäistä ennalta kaikenlaista turhaa luvatonta kulkua pihoilla ja asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä. Kun pihalla on kameravalvonta ja siitä on ilmoitettu, on se jo omiaan estämään murtoja. Kameralla saadaan myös tilannekuvaa asuntomurron tai tunkeutumisen hetkellä. Kameralla saa myös tilannekuvaa tulipalon sattuessa, jos valvonta on yhdistettynä hälytysjärjestelmään. Tilannekuva hälytystapaturmasta on myös yksi yleisistä käyttökohteista. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ikkunan rikkoutuminen lasten leikkien tai ikkunaan lentäneen linnun toimesta.
Missä kameravalvontaa voi käyttää?
Yleensä ajatus kameravalvonnan hankkimisesta tulee mieleen, kun vaikkapa naapurissa tapahtuu murto tai sen yritys. Kun hankkii kameravalvonnan, kannattaa miettiä myös muiden valvontajärjestelmien hankkimista. Tällaisia ovat esimerkiksi lukituksen ja valaistuksen parantaminen, ovien ja oven saranatappien uusiminen sekä aidan pystytys sekä esimerkiksi älylukko. Valvontakameroita on erilaisia ja jokaisen on tärkeää tutustua eri kameramalleihin ennen kuin tekee päätöksen. Osa kameroista ottaa kuvaa koko ajan, kun taas toiset aloittavat kuvaamisen vasta liikettä havaittuaan.
Kun asunnon ulkopuolelle sijoitettu kamera havaitsee liikettä, se voi lähettää tiedon suoraan esimerkiksi asunnon omistajan puhelimeen. Omistajan tehtäväksi jää kuitenkin tässä tapauksessa selvittää tapahtunut ja tehdä ilmoitus siitä esimerkiksi poliisille. Parhaiten kamera toimii kuitenkin silloin, kun se on liitettynä kokonaisvaltaiseen hälytysjärjestelmään. Tällöin se voi tehdä itse ilmoituksen poliisille murron tai murron yrityksen sattuessa. Hälytysjärjestelmiin kuuluu aina miehitetty valvontakeskus, joka auttaa selvittämään sen viranomaisen, joka osaa auttaa parhaiten missäkin tilanteessa.
Kaikki hyöty irti
Kameravalvontaa hankittaessa tulee miettiä, mitä sillä halutaan turvata. Vaikka murtoja tapahtuukin jonkun verran, tulipalot ovat silti paljon yleisempiä. Tulee myös kartoittaa kokonaisvaltainen hälytystarve. Kameravalvonta on vain osa koko järjestelmää, joten monissa tilanteissa on kannattavaa ottaa muitakin turvaratkaisuja. Kameravalvonnan hälytystilanteitakin kannattaa miettiä. Eri järjestelmät toimivat eri tavoin. Esimerkiksi yksinkertaisimmat järjestelmät ilmoittavat ainoastaan omistajalle, että jotain on tapahtunut. On olemassa kuitenkin myös pitkälle kehitettyjä järjestelmiä, jotka tekevät ilmoituksen vuorokauden ympäri miehitettyyn valvontakeskukseen.
Kameran sijoittamisella on myös suuri merkitys. Se ei saa kuvata esimerkiksi naapurin pihaa tai yleisiä paikkoja. On mahdollista valita myös sisälle asennettava kamera. Tällöin murroista voi olla varma, sillä kamera alkaa kuvata vasta, kun joku on murtautunut sisälle ja liikkuu asunnossa. Sisäkamera vähentää väärien hälytysten määrää. Joissakin taloissa on sekä sisä- että ulkokamerat. Ammattimaisen asentamisen ansiosta kamerat kuvaavat juuri oikeita kohtia, jolloin myöskään lain kanssa ei tule olemaan ongelmia.
Mitä asiasta sanoo laki?
Kameralla saa kuvata omaa tonttiaan, pihapiiriään ja rakennuksiaan. Niin kauan kuin pihapiiri kuuluu kotirauhan suojaamaan piiriin, saa siellä kuvata ilman mitään rajoituksia. Salakatseluun syyllistyy kuitenkin huomattavan helposti. Jos kameran kuvaamisalue ylettyy esimerkiksi kotiisi johtavalle kadulle, lasketaan se jo salakatseluksi. Kameran kanssa tulee siis olla erittäin tarkkana. Rikoslain luku 24 on määrittänyt tarkasti sen, mikä lasketaan salakatseluksi. Salakatselusta voi saada sakkorangaistuksen tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Käytännössä vankeusrangaistuksia ei ole koskaan laitettu toimeen.
Kameravalvonnasta tulee aina ilmoittaa. Ilmoitus voi olla esimerkiksi ovessa tai portinpielessä. Kun siitä ilmoittaa asianmukaisesti, noudattaa tällöin tietosuoja-asetuksia. Etukäteisilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, mikäli ulkopuolisilla ei ole mahdollisuutta päästä asuntoon tai pihalle luonnollisesti. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lukittu ovi tai aidattu piha. Näissä tilanteissa katsotaan, että luvaton tunkeutuja on tullut pihalle tai asuntoon väärien tarkoitusperien mukaisesti ja täysin tietoisesti. Hän ei myöskään ole tekemässä mitään sellaista, jotta hänen yksityisyyttään tulisi suojata.
Julkiset tilat
Julkisten tilojen kameravalvonnassa käytetään erillisiä lakeja, koska kotirauhan suoja ei koske julkisia tiloja. Julkisia tiloja ovat siis kaikki yleisölle avoimet tilat. Näihin kuuluvat esimerkiksi kaupungin kadut, kauppakeskukset, kirjastot, museot sekä julkiset liikennevälineet. Lain mukaan julkisissa tiloissa saa olla kameravalvontaa turvallisuuden lisäämiseksi ja rikosten ehkäisemiseksi. Yksityisyydensuoja kuitenkin estää vaikkapa pukuhuoneissa, sovituskopeissa, wc-tiloissa ja saunoissa kuvaamisen. Sairaaloissa myöskään potilashuoneita ei saa kuvata. Nämä säännöt ovat samat kaikissa julkisissa rakennuksissa ja myös vaikkapa työpaikoilla.
Tekniset ratkaisut
Julkisiin tiloihin ja asuinrakennuksiin määritetyt valvontaratkaisut eroavat merkittävästi toisistaan. Julkiset paikat määrittävät yleensä suuren alueen sekä sisällä että ulkona. Sen vuoksi näille alueille tarvitaan suurempi määrä kameroita, jotka pystyvät kattamaan koko alueen ilman, että sinne jää katvealueita. Myös silloin vaatimukset esimerkiksi kestävyyden ja toimintavarmuuden suhteen ovat aivan eri luokkaa kuin yksityiskäyttöön hankitulla kameralla. On esimerkiksi kohteita, joissa kameralla täytyy pystyä zoomaamaan tai siinä tarvitaan tarkkaa kuvaa myös pimeän aikaan.