Rikoslaki määrittää pitkälle sen, missä ja ketä saa kuvata. Kuvien julkaisemiselle on taas oma lakinsa. Ihmisten tarkkailu teknisellä laitteella on salakatselua. Laitteessa ei tarvitse välttämättä olla edes filmiä. Salakatselu sellaisenaan täyttää jo rikoksen nimikkeet. Merkitystä ei ole myöskään sillä seikalla, mitä tai ketä laitteella katsellaan tai kuvataan, eikä sillä, miten kuvaa käytetään. Tulee muistaa, että laki ei suojaa kaikkia paikkoja yhtä tehokkaasti kuin se suojaa esimerkiksi kotirauhan suojaamaan paikkaa.
Yleisillä paikoillakaan ei saa kuvata ketä tai mitä tahansa. Esimerkiksi uimarannoilla vaatteita vaihtamassa olevaa henkilöä ei saa kuvata. Tämä perustuu siihen, että kuvaus ei saa koskaan olla toista halventavaa. Salakuvaista koskeva laki suojaa ainoastaan ihmisiä. Esimerkiksi toisen omistamaa rakennusta tai eläintä saa kuvata ilman lupaa. Tämän määrittää se, että vaikkapa eläimillä ei katsota olevan yksityiselämää, joten yksityisyydensuojaa ei voida hyödyntää niihin. On kuitenkin aina kohteliasta kysyä lupa ennen kuin kuvaa vierasta lemmikkiä.
Kotirauhan suojaama paikka
Kotirauhan suojaama paikka ei ole ainoastaan henkilön koti tai vapaa-ajan asunto. Se voi koskea myös esimerkiksi hotellihuonetta tai telttaa, jossa henkilö yöpyy siihen aikaan. Kotirauhan suojelun piiriin kuuluvat myös asuntojen rappukäytävät, pihapiirin rakennukset sekä piha-alue. Sama suoja kieltää salakatselun myös vaikkapa yleisissä wc-tiloissa, pukuhuoneissa tai sovituskopeissa. Kun ihminen oleskelee kotirauhan suojaamassa piirissä, on kuvaamiseen aina oltava lupa. Suostumukseksi käy myös esimerkiksi poseeraaminen tai kameralle hymyileminen. Tämä luetaan niin sanotuksi hiljaiseksi suostumukseksi.
Laki kuitenkin määrää, että kuvattavan on oltava sellaisessa mielentilassa, että tämä pystyy täydessä ymmärryksessä antamaan suostumuksensa. Sen vuoksi esimerkiksi humalaiset henkilöt tai lapset eivät kuulu tähän ryhmään. Heitä ei saa kuvata, vaikka he antaisivatkin luvan. Lasten kuvaamiseen tarvitseekin lähestulkoon aina vanhemman suostumuksen. Teini-ikäinen nuori voi kuitenkin antaa suostumuksen jo itse. Täytyy myös muistaa, että jo salakatselun tai -kuuntelun valmistelu on itsessään rikos, josta voidaan tuomita sakkoja tai jopa vankeutta.
Julkisrauha
Kuvaaminen julkisrauhan suojaamassa piirissä on myös rikos. Julkisrauhan suojaamia alueita ovat virastot, liikehuoneistot, toimistot, tuotantolaitokset, koulut ja museot ja kaikkien näiden aidatut piha-alueet. Kuvaaminen kaikilla näillä alueilla on kiellettyä silloin, kun paikka on yleisöltä suljettu ja kuvaamisella loukataan kuvattavan yksityisyyttä. Mikäli kuitenkin näihin paikkoihin on vapaa pääsy, ei kuvaamiselle ole mitään estettä. Muilla julkisilla paikoilla, kuten esimerkiksi tavarataloissa, ihmisiä saa siis kuvata ilman lupaa. Heidän yksityisyyttään ei silti saa loukata.
Kuvauksen täytyy julkisissa paikoissakin tapahtua hyvän maun rajoissa. Kauppakeskusten vartijoilla on oikeus hätistellä kuvaaja muualle, vaikka rikoslaki ei kuvaamista kielläkään. Jos tiloissa järjestetään yksityistilaisuus, tarvitsee kuvaamiselle silloin luvan. Yksityistilaisuuksissa tarvitsee luvan jo paikalla olemiseen. Näissä tapauksissa kuvaamisen rangaistus määritellään sen mukaan, ovatko kuvauksen kohteena olleet voineet varautua tähän. Näissä tapauksissa myös katsotaan, voiko kuvaamisen kokea yksityisyyttä loukkaavana. Joskus erillistä lupaa ei edes tarvita. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi häät, joihin on kutsuttu jopa ammattimainen kuvaaja.
Kuvien julkaiseminen
Kuvien julkaisemisen kanssa kannattaa olla tarkkana. Lupa kuvaamiseen ei anna kuvaajalle minkäänlaisia oikeuksia käyttää kuvaa haluamallaan tavalla. Kuvan saa tulostaa omaan käyttöönsä, mutta sen julkaiseminen julkisesti on eri asia. Jos kuvaa levittää ilman lupaa, on se rangaistava teko. Rangaistus on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vaikka näin määritelläänkin, ei ole olemassa yhtään tapausta, jossa rangaistus olisi ollut vankeutta. Yleisin määrättävä rangaistus on sakko ja joissakin tapauksissa korvauksia kuvauksen kohteelle.
Myöskin henkilön kuvan hyödyntäminen kaupallisessa tarkoituksessa ilman lupaa on aina rikos. Tässä laki suojaa niin tavallisia yksityishenkilöitä kuin julkisuuden henkilöitäkin. Kaupallisella hyödyntämisellä tarkoitetaan kuvan hyödyntämistä joko mainoksessa tai maksullisen tuotteen yhteydessä. Henkilön täytyy kuitenkin olla täysin tunnistettavissa kuvasta. Kun kuvataan ihmistä kaupallisessa tarkoituksessa, on syytä sopia etukäteen, että kuvaa saa käyttää tällaiseen tarkoitukseen. Kuvia saa tosin asettaa esille näyttelyyn taiteellisen ilmaisun turvin, kunhan kuviin on vain kuvattavan henkilön lupa.
Sananvapaus
Kuvaaminen on kuitenkin toisesta näkökohdasta katsottuna sananvapauteen kuuluva oikeus. Lähtökohtaisesti sitä ei pidetä rikollisena toimintana. Mikäli ei ole varma, saako kyseisellä paikalla kuvata, on aina parasta hankkia kuvattavan kohteen suostumus. Näin vahinkoa ei pääse syntymään jälkikäteen. Suullinen tai jopa hiljainen sopimus on yhtä pätevä laillisesti kuin kirjallinenkin. Täytyy kuitenkin muistaa, että suullista sopimusta voi olla hankala näyttää toteen. Vaikeissa tapauksissa voi siis olla parasta pyytää lupa kirjallisesti, ettei joudu hankaluuksiin myöhemmin.
Oikeuden päätös sanoo viimeisen sanan
Helsingin hovioikeudessa pohdittiin tapausta, jossa puoliso A oli kuvannut humalaista ja tiedotonta entistä puolisoaan. Videolla pyrittiin esittämään, ettei entinen puoliso ole sopiva huolehtimaan lapsista. Puoliso A väittää hänellä olleen kuvattavan suostumus, mikä ei kuitenkaan humalatilan huomioiden ole mahdollista. Hovioikeus katsoi, että puoliso A on perusteettomasti ja rangaistavasti kuvannut entistä puolisoaan kotirauhan suojaamassa paikassa. Näin puoliso A tuomittiin sakkorangaistukseen. Sen sijaan kunnianloukkaussyyte hylättiin, koska puoliso A ei ollut levittänyt videota muualle.